Mikä On Brexit

Asiantuntija Saila Turtiainen seuraa EU:n kauppapolitiikkaa EU:n ja USA:n välisestä TTIP-sopimuksesta neuvotellaan taas ensi viikolla, kun 14. neuvottelukierros käynnistyy. USA:n presidentinvaaleista johtuen neuvotteluissa on ollut painetta löytää sopu vielä tämän vuoden aikana. Kesätauon jälkeen EU-maat arvioivatkin onko olemassa mahdollisuus päästä niin pitkälle, että loppuvaiheen neuvotteluihin voitaisiin lähteä. Todennäköisempänä vaihtoehtona pidetään neuvotteluiden jatkamista USA:n uuden presidentin kanssa. Elinkeinoelämän kannalta sopimuksen aikataulua tärkeämpää onkin sopimuksen sisältö. Ison-Britannian mahdollinen EU-ero tuo yhden muuttuvan tekijän lisää myös TTIP-pöytään. Neuvotteluita se ei kuitenkaan keskeytä. Ison-Britannian ero merkitsisi EU:n sisämarkkinan supistumista väestömäärällä mitattuna noin 13 prosenttia. Tämä on EU:lle iso menetys ja heijastuu sen neuvotteluvoimaan, mutta Ison-Britannian eronkin jälkeen EU on edelleen yksi maailman suurimmista ja vauraammista markkinoista, jonka kanssa muut maat haluavat myös jatkossa solmia vapaakauppasopimuksia.

Viisumipakko Britanniaan ja potkut puolalaiselle putkimiehelle – mikä Brexit ja mitä sen jälkeen? | Yle Uutiset | yle.fi

Splash Iso-Britannian lähtö EU:sta, brexit, on ollut jo parin vuoden ajan kuuma puheenaihe ympäri maailman. Eräällä brittiläissyntyisellä tähdellä ei ole kuitenkaan mielipidettä asiasta. Nykyään Los Angelesissa asuva Ozzy Osbourne myöntää, ettei hän edes tiedä tarkalleen mikä brexit on. Tähden mukaan hän ei lue sanomalehtiä eikä puhu politiikasta sillä hän ei ymmärrä siitä. – Ihmiset jauhavat siitä minulle mutta en ymmärrä mistä on kysymys. Mitä sen myötä tapahtuu? Äänestävätkö ihmiset puolesta vai vastaan? Mitä oikein tapahtuu?, Osbourne ihmetteli The Big Issue -lehden mukaan. – En ymmärrä brexitiä, tähti jatkoi. Ozzy Osbourne nousi aikoinaan julkisuuteen brittiläisen Black Sabbath -yhtyeen vokalistina. Sittemmin hän siirtyi soolouralle ja muutti Yhdysvaltoihin.

Mitä EU menettäisi? Brittejä on noin 60 miljoonaa. Ilman heitä EU-alueen väkiluku putoaisi lähes 13 prosenttia. Bruttokansantuote pienenisi runsaat 16 prosenttia, ja unioni menettäisi kolmanneksi suurimman nettomaksajansa. Myös EU:n rakenteet natisisivat, kun unionista ensi kertaa lähtisi jäsen laajentumisen sijasta. Eroamisen mahdollisuus kirjattiin vuonna 2007 allekirjoitettuun Lissabonin sopimukseen, mutta tuolloin tuskin ajateltiin, että artikla tulisi käyttöön. Brysselissä Britannia on ollut vaikutusvaltainen tasapainottaja suurten Saksan ja Ranskan rinnalla. Suomelle Britannia on ollut EU-poltiikassa tärkeä kumppani, ja kauppakumppanina se on kuudenneksi suurin. Suomesta on vaikea löytää asiantuntijoita, joiden mielestä Brexit olisi Suomelle yhdentekevää, saati etu.

  • Ilmalämpöpumppu vertailu - clipzui.com
  • Kiinteistöjen Myyntikeskus Harry Pihlström LKV - SKVL
  • Johanna Pakonen säväytti bikinikuvassa: ”Jumalaisen kaunis” | Nainen.com
  • Mikä on black friday
  • Vain elämää youtube
  • Miten ratkaista Rubikin kuutio? ■ OSA1
  • Viisumipakko Britanniaan ja potkut puolalaiselle putkimiehelle – mikä Brexit ja mitä sen jälkeen? | Yle Uutiset | yle.fi
  • ILMAINEN SOTAPELI - Nettipelit - Suomi24 Keskustelut
  • Vesa-Matti Loirin Joonas-poika kuoli vuosi sitten – isä rikkoi hiljaisuuden kuvalla, jossa piilee koskettava viesti - Viihde - Ilta-Sanomat
  • Mikä on illuminati

Mikä on illuminati

Jos Britannia on yhä osa yhteismarkkinoita, säilynee myös EU-kansalaisten oikeus työskennellä Britanniassa. Jos Britannia puolestaan panee rajat kiinni EU:n työväeltä, odotettavissa on samanlaista kohtelua briteille EU-maissa. Työn ja kaupan lisäksi vaikutuksia olisi luultavasti muun muassa terveydenhoidossa – esimerkiksi sille isolle brittieläkeläisten joukolle, joka on asettunut Espanjaan. Muissa EU-maissa elää kaikkiaan noin 1, 2 miljoonaa brittiä. Työväenpuolueen entinen johtaja Neil Kinnock poseeraa Britannian EU-jäsenyyden kannattajien joukossa tässä kuussa Lontoossa. Will Oliver / EPA Kasvaisiko Lontoon-turistin matkakassa? Punnan kurssia Brexit todennäköisesti haukkaisi selvästi ainakin ensialkuun. Yksi vihje valuuttamarkkinoiden reaktiosta saatiin helmikuussa, kun Lontoon tuolloinen pormestari, vaikutusvaltainen Boris Johnson ilmoitti tukevansa EU-eroa. Punnan arvo putosi alimmilleen seitsemään vuoteen. Puntaa pidetään jo muutenkin erittäin yliarvostettuna valuuttana, joten paineita kurssin laskuun on joka tapauksessa.

Jos Britannia eroaa EU:sta, näkyykö se suomalaisen turistin Lontoon-piipahduksella? Entä vaikuttaako se britin aurinkolomaan Espanjassa? Ei tietenkään, sanoivat sekä eron kannattajat että vastustajat. Eron kannattajien mielestä sellaisen mainitseminenkin oli silkkaa pelottelua – kunnes eroa kannattava apulaisoikeusministeri Dominic Raab alkoi viime kuussa puhua viisumeista. Raabin mukaan viisumivapauden poistaminen todella olisi yksi asioista, joista Britannia ja EU eron yhteydessä neuvottelisivat. Hänen mukaansa Britannian turvallisuus edellyttää, että vapaata liikkumista rajoitetaan. Se voisi tarkoittaa viisumipakkoa myös suomalaisille ensi kertaa yli sukupolveen. Yllättävä käänne kertoo, miten epävarmoin tiedoin britit joutuvat äänestämään. Kysymys on yksinkertainen: erotako EU:sta vai ei? Mutta mitä kaikkea, huonoa tai hyvää, eroaminen käytännössä tarkoittaisi? Siihen ei ole vastauksia, joista kaikki olisivat yhtä mieltä. Turisti saattaa saada T-paidan matkamuistoksi Lontoosta aiempaa halvemmalla, jos Brexit syö punnalta arvoa euroon verrattuna.

Ison-Britannian EU-eron seurauksena EU voisi kuitenkin liikkua astetta protektionistisempaan suuntaan. Iso-Britannia on aina ollut vankkumaton kaupan vapauttamisen kannattaja ja isona jäsenmaana tasapainottanut eteläisten jäsenmaiden halua rajoittaa ulkomaalaista kilpailua ja suojata omaa markkinaansa. EU jatkaa Ison-Britannian mahdollisen eronkin jälkeen agendaansa solmia useita uusia vapaakauppasopimuksia lähivuosina. Nähtäväksi kuitenkin jää laskeeko näiden sopimusten kunnianhimon taso. Entä sitten Iso-Britannia? Voisiko maa solmia oman vapaakauppasopimuksen USA:n kanssa? Tämä on toki mahdollista, mutta lyhyellä tähtäimellä erittäin epätodennäköistä. USA on tällä hetkellä keskittynyt neuvottelemaan vapaakauppasopimuksia vain alueiden, ei yksittäisten maiden kanssa. Ison-Britannian pitäisi myös ensin erota EU:sta ennen kuin se voi aloittaa neuvottelut siitä millaisin ehdoin se käy kauppaa muiden maiden kanssa. Tällä hetkellä Isolla-Britannialla ei ole myöskään resursseja eikä riittävää osaamista kauppasopimusten neuvottelemiseksi.

Saila Turtiainen bloggaa: Mikä on TTIP:n kohtalo Brexit-äänestyksen jälkeen? | Elinkeinoelämän keskusliitto

Facundo Arrizabalaga / EPA Kuka haluaa jäädä? Pääministeri Cameronin lisäksi valtaosa hänen hallituksestaan kannattaa jäsenyyden jatkamista, kuten myös työväenpuolue, Skotlannin kansallispuolue ja liberaalidemokraatit, vaikka kansanedustajissa on joitakin eron kannattajia. Talouselämän edustajien kanta on ollut harvinaisen yksimielinen: ero olisi taloudellisti huono asia kaikille osapuolille ja voisi aiheuttaa epävarmuutta pitkään. Kansalaisten mielipide on kyselyjen perusteella jakautunut varsin tasan. Kantaansa päättämättömien määrä on edelleen ratkaisevan suuri. Jos Britannia päättää erota, miten se tapahtuu? Britannian hallitus ilmoittaa eropäätöksestä Eurooppa-neuvostolle. Sitten neuvotellaan EU:n ja Britannian laajan sopimusverkoston purkamisesta. Neuvotteluaikaa on kaksi vuotta. Samaan aikaan Britannian on ruodittava myös kansallista lainsäädäntöään eli päätettävä, mitkä EU-päätösten nojalla säädetyt lait säilytetään ja mitä puretaan tai muutetaan. Britanniassa työskentelevistä EU-kansalaisista eniten on Puolasta.

Viime kesänä muutama heistä järjesti Lontoossa parlamenttitalon edessä mielenosoituksen, jossa vastutettiin rasismia ja kehotettiin kaikkia vierastyöläisiä yhdistymään. Facundo Arrizabalaga / EPA Miten ero vaikuttaisi Britanniaan? Tästä kyllä- ja ei-leiri ovat voimakkaasti eri mieltä. Brexitiä kannattavat uskovat, että byrokratia vähenisi ja valtio vaurastuisi. Eron vastustajien mukaan edessä olisi talouden alamäki niin maalle kuin kansalaisille. Pääministeri Cameron on kuvannut mahdollista eroa askeleeksi pimeään. Keskeisin kysymys Britannian talouden kannalta kuuluu, olisiko maalla joillakin ehdoilla edelleen pääsy yhteismarkkinoille. Brexitin kannattajat eivät usko, että kaupan ovet sulkeutuisivat. Brysselistä on kuitenkin varoitettu luottamasta siihen, että pullasta voisi noukkia pelkät rusinat. Britannian on turha odottaa, että sitä kohdellaan silkkihansikkain, kuuluu EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin kielikuva. Yhteismarkkinat ja kysymys EU-maiden työläisistä ovat saman asian eri puolia.

EU-maiden kansalaisia on Britanniassa töissä nyt ennätysmäiset 2, 1 miljoonaa eli lähes seitsemän prosenttia työvoimasta. Heidän määränsä ja mahdolliset sosiaalietuutensa ovat iso kipukohta brittien EU-suhteessa. Pääministeri David Cameron sanoi viime vaalien kampanjassaan, että konservatiivipuolue neuvottelee Britannian ja EU:n suhteet uuteen kuosiin ja antaa kansan sitten ratkaista, jääkö Britannia EU:hun vai ei. Neuvottelut käytiin tämän vuoden alussa. Tästä voit lukea, mitä Cameron Brysselistä haki ja mitä hän sai. Kuka ajaa eroa? Brexitin äänekkäin puolestapuhuja on itsenäisyyspuolue UKIP. Britannian sisäpolitiikassa se on vähäinen tekijä, mutta toissa vuoden EU-vaalit UKIP voitti. Eron kannalla on myös puolet brittiparlamentin konservatiiveista. Hallituksen ministereistäkin viisi haluaa eroa. Viisumivapauden kyseenalaistanut apulaisoikeusministeri Raab kuuluu suorastaan erokampanjan johtajiin. UKIP-puolueen johtaja Nigel Farage kampanjoi Brexitin puolesta lihakaupassa Ramsgatessa viime viikolla.

Se, että Johnson päätyi kannattamaan Brexitiä, ei ollut suuri yllätys kenellekään brittipolitiikkaa vähänkin tarkemmin seuraavalle. Siksi on kummallista, että media, poliitikot ja ehkäpä äänestäjätkin odottivat hänen päätöstään jännittyneinä. Johnson nousi Brexit-keskustelun keskiöön valtavan mediakuohunnan tahattomana sivutuotteena. Cameron on tuntenut Johnsonin jo Etonin koulupoika-ajoista lähtien, ja on hyvin epätodennäköistä, että Cameron tosissaan odotti Johnsonin asettuvan kyllä -kampanjan puolelle. Miksi näin on? Johnson on jo pitkään vaikuttanut euroskeptisyyden valjastamiseen uskottavaksi poliittiseksi käyttövaraksi brittiläisen oikeiston piirissä. Työskennellessään The Telegraph -lehden Brysselin kirjeenvaihtajana 1989–1994, hän omalta osaltaan voimisti jo 1980-luvun alussa Rupert Murdochin omistukseen tuleen The Sunday Times -lehden aloittamaa eurokriittistä ja populistista retoriikkaa. Kritiikin kohteina olivat erityisesti Brysselin byrokratia, ranskalaiset maanviljelijät ja kansallisen itsemääräämisoikeuden väheneminen Euroopan integraation seurauksena.