Lasiaisen Irtauma Potilasohje

Lasiais- ja verkkokalvoleikkaukset ovat haastavia silmäleikkauksia, joissa silmän sisällä oleva lasiainen yleensä poistetaan ja verkkokalvoa voidaan käsitellä eri tavoin. ​ ​Leikkaus Lasiais- ja verkkokalvoleikkaukset suoritetaan useimmiten paikallispuudutuksessa ja leikkauksen aikana potilas saa rauhoittavaa lääkitystä. Silmässä ei tunnu leikkauksen aikana kipua, mutta silmän ympäristö tuntee koskettelun ja esimerkiksi huuhtelunesteiden virtaamisen. Puudutettukin silmä voi nähdä leikkauksen aikana valoja, värejä ja liikkuvia hahmoja. Leikkauksen yhteydessä poistetaan lasiainen joko osittain tai kokonaan. Kun lasiainen on poistettu, voidaan suorittaa verkkokalvolle tarvittavat toimenpiteet. Kaikki tämä tehdään mikrokirurgisilla instrumenteilla alle millimetristen kanavien kautta. Leikkauksen jälkeen lasiaistilan täyttää kirkas neste, jota silmä aina erittää lasiaistilaan. Lasiainen ei kasva takaisin, mutta se ei ole näkemisen kannalta tarpeellinen kudos. Kaasutäyttö ja asentohoito Lasiaistila täytetään usein verkkokalvoleikkauksen lopuksi kaasulla.

Huono näkö | Tietoa silmäsairauksista | Coronaria Silmäsairaala

Verkkokalvoreikien ja niitä joskus seuraavan irtauman riskiä lisäävät likitaitteisuuden lisäksi aiemmin tehty kaihileikkaus ja silmän sisäiset tulehdukset. Verkkokalvoon syntyneen reiän kautta lasiaistilaan pääsee pigmenttihippuja, jotka voidaan aistia nokisateena. Salamointi ja nokisade yhdessä esiintyvinä oireina ovat aina syy hakeutua muutaman päivän sisällä silmälääkärin tutkimukseen. Mikäli verkkokalvoreikä on pieni, se voidaan hitsata kiinni ympäröivään verkkokalvoon laserin avulla. Mikäli reikä jää avoimeksi, lasiaistilan neste pääsee sen kautta verkkokalvon taakse, jolloin seurauksena on noin kolmasosassa tapauksista verkkokalvon irtauma. Oireena on yleensä näkökentässä heiluva verho. Irtauma alkaa paikallisena, mutta voi levitä kattamaan koko verkkokalvon. Verkkokalvon irtauma on leikkausta vaativa tila, joka hoitamattomana johtaa sokeutumiseen. Leikkauksessa reikä suljetaan joko laseroimalla tai jäädyttämällä, ja silmän sisälle laitetaan kaasukupla tai silikoniöljyä painamaan verkkokalvo kiinni alustaansa.

Verkkokalvon irtauma on silmäsairaus, joka hoitamattomana johtaa sokeutumiseen. Verkkokalvon repeämä saattaa aiheutua verkkokalvoon tulleen reiän seurauksena, jolloin lasiaisitilasta pääsee nestettä verkkokalvon alle ja irrottaa sen. Muita verkkokalvon riskitekijöitä ovat likitaittoisuus, verkkokalvon reunaosien rappeumat, silmävammat ja silmänsisäiset ronnut verkkokalvo aiheuttaa tumman esirippua muistuttavan verhon vastaavalle alueelle näkökenttään. Ensimmäisinä oireina henkilö voi nähdä välähdyksiä, salamointia ja verenvuodon aiheuttamaa "nokisadetta". Pieni verkkokalvon reikään liittyvä irtauma voidaan rajata laserhoidolla. Näin voidaan estää irtauman laajentuminen. Laajat ja tarkkaa näköä uhkaavat irtaumat vaativat leikkaushoidon. Nämä leikkaukset teemme silmäpäiväkirurgian leikkaussalissa ja potilas kotiutuu samana päivänä. Jälkitarkastus on silmäpoliklinikalla seuraavana päivänä.

Verkkokalvon irtauma (Ablatio retinae) - Vaasan Keskussairaala

Esteetön valon kulku silmän sisälle on välttämätöntä, jotta verkkokalvolle muodostuva kuva olisi tarkka. Tämä edellyttää, että valoa taittavat osat ovat kirkkaita. Sarveiskalvon ja linssin läpi päästyään valon on kuljettava lasiaisen läpi ennen kuin se saavuttaa verkkokalvon. Lasiainen on hyytelömäinen rakenne, joka täyttää kaksi kolmasosaa silmän tilavuudesta. 98% lasiaisesta on vettä ja loput kaksi prosenttia koostuu kollageenisäikeistä, hyaluronihaposta, suoloista ja sokereista. Nuoren ihmisen lasiainen on tiivis pallo, jossa kollageenisäikeet pysyvät venyttyneinä sähköisten varausten avulla. Iän myötä lasiaisgeeli muuttuu vetisemmäksi ja sidekudossäikeet lysähtävät kasaan. Kellujat ("floaters") ovat nestemäiseksi muuttuneessa lasiaisessa vapaasti liikkuvia tiivistymiä, jotka näkyvät pieninä pisteinä tai lankoina näkökentässä varsinkin vaaleita pintoja katseltaessa. Lasiaisen irtauma Näkökentässä heiluvia pieniä samentumia, lankoja ja verkkoja on lähes kaikilla ihmisillä, ja ne ovat täysin normaali ilmiö.

Verkkokalvon irtauma potilasohje

Samentumien äkillinen lisääntyminen on yleensä merkki lasiaisen irtaumasta, joka on normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö. Muuttuessaan yhä nestemäisemmäksi, lasiainen irtoaa verkkokalvolla sijaitsevista kiinnityskohdistaan joko kokonaan tai osittain. Yleensä tämä tapahtuu 60 ikävuoden jälkeen, likitaitteisissa silmissä jo aiemmin. Joskus lasiaisen irtaumaan liittyy valonvälähdyksiä. Salamoinnin syynä on verkkokalvolle kohdistuva veto, jonka silmä aistii näköaistimuksena. Hyvin harvinaisissa tapauksissa verkkokalvon verisuoni voi vedon vaikutuksesta katketa. Tällöin näkökentässä voi leijailla laajempi samentuma-alue. Milloin tiivistymästä pitäisi olla huolissaan? Useimpien ihmisten lasiainen irtoaa ilman vaikeuksia muutamien päivien tai kuukausien aikana. Koska lasiainen on tiukimmin kiinni verkkokalvon reunaosissa juuri siellä, missä verkkokalvo on ohuimmillaan, syntyvä veto voi johtaa verkkokalvoreiän syntymiseen. Reiät ovat harvinaisia ja niitä liittyy noin kolmeen prosenttiin lasiaisirtaumista.

Riskiä lisäävät huono hygienia ja silmätulehdukset. Tämän vuoksi leikkauksen jälkeen on huolellisesti noudatettava annettuja hoito-ohjeita, rajoituksia ja käytettävä tulehdusta ehkäiseviä silmätippoja ohjeistetusti. Kaihi Lasiaisenpoisto eli vitrektomia aiheuttaa silmän etuosassa sijaitsevan mykiön eli silmän oman linssin samentumista. Mykiön samentumaa kutsutaan kaihiksi. Kaihen kasvu nopeutuu lähes aina verkkokalvoleikkausten jälkeen, mutta kaihen kasvuvauhtia ei voi ennustaa tarkemmin. Oireena on näön heikentyminen ja häikäisy. Lue lisää: Kaihi Verkkokalvon irtauma Lasiaisen poiston yhteydessä voi verkkokalvon reunaan kehittyä pieniä reikiä tai repeämiä, joiden kautta voi silmän sisältä alkaa kulkeutua nestettä verkkokalvon alle. Oireena on nopeat valonvälähtelyt ("salamointi") ja tuntien tai päivien kuluessa keskemmälle etenevän tumman varjon ilmaantuminen näkökenttään. Lue lisää: Seuranta Silmän toipumista seurataan määräajoin. Silmän reaktiotapaa ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että kontrolleissa käydään suunnitelman mukaan ja potilas seuraa myös itse silmän oireita.

Lähes jokainen suomalainen saa silmävaivan, johon ei ole hoitoa | Yle Uutiset | yle.fi

Jos oireilu pahenee tai muuttuu, silloin heti silmälääkäriin, selventää Hautala. Usein vamma tulee täysin yllättäen, ilman ennakkovaroitusta. Vastaanotolle saapuu silloin hyvin huolestunut tai jopa hädissään oleva potilas. Lasiaisen irtaumaa ei voi oikeastaan ennaltaehkäistä. Silmän sisällä olevan geelimäisen hyytelön eli lasiaisen rakenteet kutistuvat iän myötä ja irtoavat verkkokalvosta. Kuitenkin silmään kohdistunut isku tai trauma voi irrottaa lasiaisen jo nuoreltakin eli riskialttiissa urheilulajissa suojalasit kannattavat. Myös silmäleikkaukset saattavat altistaa irtaumalle. Monella vaivan alkuvaiheessa oireet vaivaavat pahiten. – Kun samentuvat pyörivät keskellä näkökenttää, tuskastuttaahan se. Muutamien viikkojen tai kuukausien aikana onneksi helpottaa. Kun samentumat painuvat silmän lasiaisen alaosaan, eivät ne ole enää koko ajan näkyvissä. Läheskään aina irtauma ei vaadi lääkärihoitoa. Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa hyvälaatuisia irtaumia klinikalla ei hoideta, vaan potilas saa ohjeistuksen, miten tarkkailla oireita itse.

Tuhannet suomalaiset kärsivät lasiaisen irtaumasta, kiusallisesta ja pysyvästä vaivasta. Siinä näkökenttään ilmestyy leijuvia "roskia" tai pilkkuja lasiaisen rakenteen kutistuessa. Hoitoa irtaumaan ei ole. Useimmilla vaiva helpottaa ajan myötä. terveys 14. 4. 2016 klo 10. 30 päivitetty 21. 2016 klo 06. 34 Yle Uutisgrafiikka, lähde: HYKSin potilasohje Salamointia ja kummallisia roskia tai langanpätkiä näkökentässä, jotka eivät häviä. Muun muassa tällaiset oireet kielivät silmän takaosassa olevan geelimäisen rakenteen eli lasiaisen irtaumasta. Silmävaiva on hyvin yleinen ja koettelee tyypillisimmin ikääntyviä. Tilastojen mukaan siitä kärsii yllättävän suuri joukko, jopa kaksikolmasosaa suomalaisista. – Usein se tulee täysin yllättäen, ilman ennakkovaroitusta. Vastaanotolle saapuu silloin hyvin huolestunut tai jopa hädissään oleva potilas, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalaan silmätautien poliklinikan apulaisylilääkäri Nina Hautala. Selvästi yleisemmin vaiva iskee likitaitteisille eli niille, joilla on miinuslasit tai sitten kaihileikkauksen läpikäynneille.

Lasiais- ja verkkokalvoleikkaukset | Silmäsairaudet.fi | Terveyskylä.fi

  1. Laihduttajan ruokavalio | Pakkotoisto.com
  2. Helsinki outlet kylä
  3. Parhaat suomalaiset mainokset | Vieraalla Maalla
  4. Verkkokalvon irtauma potilasohje
  5. Lasiais- ja verkkokalvoleikkaukset | Silmäsairaudet.fi | Terveyskylä.fi
  6. Lähes jokainen suomalainen saa silmävaivan, johon ei ole hoitoa | Yle Uutiset | yle.fi
  7. Aamupäänsärky ja verenpaine
  8. Unikulma tyyny kokemuksia

Voimakkaasti oireilevista vain joka kymmenennellä on reikä verkkokalvossa eli leikkaushoitoa vaativa vamma. Päivitetty 21. klo 6. 30: Korjattu kuvaa.

Kaasutäyttöön liittyy aina myös asentohoito. ​ Asentohoito on yhtä tärkeä osa hoitoa kuin itse leikkaus. Katse suunnataan muutaman päivän ajan siten, että silmän sisäinen kaasu tukee juuri sitä verkkokalvon osaa, joka tarvitsee tukea leikkauksen jälkeen. Asennosta annetaan yksityiskohtaiset ohjeet leikkauksen päättyessä. Asento on yksilöllinen. Se voi olla kasvot alaspäin tai esimerkiksi kylkiasento. Kaasutäytön aikana näkökenttä on hämärä, mutta näkö palautuu muutamassa viikossa kaasun imeytyessä vähitellen pois silmästä. Lentomatkustaminen on kielletty niin kauan, kun kaasua on vähääkään silmässä. Kotihoito-ohjeet Lääkitys Leikattuun silmään laitettavista silmälääkkeistä annetaan kirjalliset ohjeet. Leikkauksen jälkeen käytetään kortisonia ja antibioottia sisältäviä silmätippoja tulehduksen estämiseksi ainakin kuukauden ajan. Mahdolliset aikaisemmat silmälääkitykset jatkuvat entisellään, ellei erikseen muuta sovita. Tavanomaisia kipulääkkeitä voi yleensä käyttää tarpeen mukaan. Erityisohjeet ja rajoitukset Tarkat ohjeet annetaan potilaalle hoitavasta yksiköstä.