Heikki Turunen Kivenpyörittäjän Kylä

Kivenpyörittäjä itse on Eljaksen poika, jonka lapsuuden kohtalosta mainitaan ohimennen jo melko lailla alkumetreillä, mutta kyläläisten tietoon salaisuudet tulevat vasta viime sivuilla, häätappeluiden huipennuksessa. Pölönen on jättänyt nämä asiat elokuvastaan pois. Joskus kirjoissa tietyt asiat säilyttävät ajankohtaisuutensa, vaikka maailma ympärillä muuttuu. Suomesta ei enää lähdetä joukolla siirtolaisiksi Ruotsiin, sen sijaan keskustelua herättää maahanmuutto Suomeen. Auttaisiko näkökulmanvaihdos: mitä suomalainen maahanmuuttaja on 1970-luvulla saattanut tuumia? Tässä Pekan mietteitä: "Huohvanaisen pihalla autossa istuva Pekka koetti tuntea kuin olisi edelleenkin Uddenilla Mellanvägenin kulmilla jatkuvasti piinallisen tietoisena kielitaidon puutteestaan ja kaikki ihmiset, vanhat ja huonovaatteisetkin, tuntuisivat saavuttamattoman hienoilta koska osasivat ruotsia, eikä hän kykenisi tuntemaan itseään niiden kanssa samanarvoiseksi muuten kuin ajattelemalla rämäkästi ja koettamalla liikkua vähän äkäisen ja kovan näköisenä.

Heikki turunen kivenpyörittäjän kylä the rain

Erkki Kauppinen näki tämän näytelmän aikanaan Hämeenlinnan kaupunginteatterissa ja innostui asiasta. Keväällä 1995 tuli ensi-iltaan samanniminen kotimainen elokuva, jota Kuusan näyttelijät kävivät porukalla katsomassa. Elokuvan saama julkisuus auttoi myös Kanavateatterin näytelmän markkinointia. Heikki Turusen romaanin pohjalta laadittu käsikirjoitus käsittelee 1970-luvun alun maaseudun autioitumista ja muutoksen vaikutusta ihmisten elämään pienessä itäsuomalaisessa Jerusalemin kylässä. Ruotsinsuomalainen Pekka palaa perheineen kotiseudulle lapsuudenystävänsä häitä juhlimaan ja kohtaa monta lapsuutensa asiaa muuttuneena. Sitä on Pekan vaikea hyväksyä. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat yhden vuorokauden ajalle. Ja kun Pekka perheineen lähtee kotimatkalle, on jotain hänen sisällään muuttunut. Mainioista roolisuorituksista mainittakoon Lasse Palhomaan koskettava Eljas, ärrää sorauttava Ierikka, Pentti Loukoila, Pekkana kotikyläänsä palaava Timo Luokomaa, mainiot kylän rouvat Ritva Arela, Eila Puttonen ja Annikka Korhonen sekä miehistä Keijo Myllylä, Jaakko Myllylä, Tapio Myllylä ja Lasse Savola.

Kannattaa katsoa toisenkin kerran, että voi syventyä elokuvan ihmiskohtaloihin. Elokuvan useista hahmoista mainittakoon kylän juopot (Pertti Koivula ja Pekka Huotari), kylän satusetä Eljas (Varjo), vaimonsa kanssa tulehtuneet välit omistava Jalmari (Nikkari), äskeisen kaveri Ierikka (Esko Hukkanen), Pekan entinen heila Jaana (Tanja Kortelainen) ja tietysti kylän kivenpyörittäjä Tuomo (Mäkinen). Jokaisella näillä on omat salaisuutensa ja menneisyytensä, jotka ohjaaja Markku Pölönen kertoo katsojalleen varsin omaperäisellä tyylillään. Kivenpyörittäjän kylä on elokuvallisesti ehkäpä Pölösen paras elokuva. Se sisältää suuria tunteita ja vahvaa surumielistä tunnelmaa. Kerronta oikein vangitsee katsojansa mukaan retkelle pienen kylän viimeisten hetkien äärelle. Ensimmäisellä katsomiskierroksella leffa voi tuntua hyvinkin oudolta ja sekavalta, siispä kannattaa antaa elokuvalle uusi mahdollisuus, että voi syventyä paremmin kylän meininkiin. Näyttelijät kuuluvat Suomen parhaimmistoon ja ovat myös yksi syy katsoa elokuva.

Eläkeläisiin päivätanssiloihin ja ja illanviettoloihin ja josjonniilaisiin jortsuloihin juostaan peä kolomantena jalakana kun pitäs männä jo kirkkoon häppiimään. Minä tok käyn ehkeis kirkkokuorossa enkä oo laskenna muutenkaa vielä koko ruummiille. Oot sie kuullu miten esimerkiks tälle entiselle Jussilan Sylville on käyny? " Tilaa kirjassa saavat myös Pesosen Jalmari, sydänvikaa oireileva, itseään Kissingerin näköisenä pitävä isäntämies, Pölösen Urho, joka on Unelman ja Leevin lisäksi kylän "nuoria", verraton Tiikkajan Eljas joka laskettaa kalevalaishenkistä runomittaa ja soakkunoita, sekä Kukkosaaren Kerttu, jota kohti kiertyvät usein niin kylän miesten kuin naisten mietteet. Merkillepantavaa kyllä, Kerttu ei itse esiinny missään kohtauksessa, hänestä puhutaan vain välikäden kautta. Selvin symboli kuolevalle kylälle on Unelman kohtalo: häneltä on syövän vuoksi poistettu kohtu, joten hän ei voi saada koskaan omia lapsia. Rivien välissä viitataan myös sulhasen mahdolliseen homoseksuaalisuuteen.

Paltaniemen teatteriin Kivenpyörittäjän kylä Kirjailija Heikki Turusen liki neljäkymmentä vuotta sitten ilmestynyt romaani Kivenpyörittäjän kylä siirtyy ensi kesänä Paltaniemen teatterin näyttämölle. Vuonna 1996 elokuvanakin useita Jusseja kahmineena tarinana Kivenpyörittäjän kylä on hauska turusmaisella huumorilla höystetty tarina autioituvasta pohjoiskarjalaisesta kylästä ja sen tapahtumista. Suomalaisten elämänhistoriassa se voi olla myös tarina monesta muusta suomalaisesta kylästä. Paltaniemen teatteri toimii nyt kolmatta kesää Paltaniemellä Eino Leino –talon yhteydessä. Näytelmän ohjaa näyttelijä-ohjaaja Anne Ballini. Näytelmässä on lukuisia rooleja, joihin tarvitaan kesäteatteriharrastajia. Paltaniemen kesäteatteriporukkaan voi ilmoittautua Anne Ballinille (040-8463144) tai lähettämällä viestin:. Mukaan pääsee myös tulemalla mukaan teatteriporukan kokoontumisiin. Harjoitteluajat ilmoitetaan näyttelijöille sähköpostitse. Kiitos! Paltaniemen teatterilaiset kiittävät kuluneesta kesäteatterikaudesta talkoolaisia, yhteistyökumppaneita ja katsojia.

Heikki turunen kivenpyörittäjän kylä the villages

Martti Suosalo on taas hyvä ja hänen vaimoaan esittävä Henrika Andersson on myös ihan hyvä. Kiehtovia tarinoita kertova Matti Varjo on loistava, Pertti Koivula on tapansa mukaan mainio ja Pekka Huotari saa aikaan myös laadukasta jälkeä. Vähäpuheinen Jarmo Mäkinen tekee ehdottomasti yhden uransa parhaista roolisuorituksista. Show'n kuitenkin täydellisesti varastaa Esko Nikkari, joka myös esiintyy elokuvan hienoimmassa kohtauksessa. Myös hänen kaveriaan näyttelevä toinen Esko, eli Esko Hukkanen, tekee hienoa työtä kameran edessä. Kivenpyörittäjän kylä voi joidenkin mielestä olla sekava, mutta minusta tämä on suomalaisen elokuvan parhaimmistoa ja Kuningasjätkän ohella Pölösen paras ohjaus. Ihmiskohtalot ovat hyvin sidottu toisiinsa ja Pölönen on saanut kokoon kiehtovan kokonaisuuden. Kestää hienon tarinankuljetuksen ansiosta monet katselukerrat, jokaisella kerralla löytyy jotain uutta ja katsoja saa ajatella hieman omilla aivoillaan, kun kaikkea Pölönen ei ole päättänyt tuoda elokuvansa henkilöistä ilmi, vaan antaa luvan katsojalle päätellä henkilöidensä menneisyyttä.

Turusella on hallussaan Suomen ennätys keskiolutpullon tyhjentämisessä; Kivenpyörittäjän kylä [2] -teoksessa sen tyhjentämiseen kului 26 sivun verran. Monet Turusen lukijat ovat sanoneet, että hänen kirjojensa lukemista helpottaa kovasti mikäli lukee vain joka toisen sivun. Ajattelija [ muokkaa] Turusen yhteiskuntakritiikki suuntautuu kaupungistumiseen ja maaltapakoon. Heikki Turunen epäilee julkisesti mm. helsinkiläisten hukkuvan ennen pitkää omaan paskaansa. Tätä hän on voimallisesti perustellut mm. dorka Jörn Donnerille. Turunen on paikalla, kun tarvitaan mielipidettä suomalaisesta iskelmämusiikista ja vanhoista mustavalkoisista suomi-filmeistä. Turunen näkee ne runollisesti oikeina ja hienosti aikaa kestävinä taideteoksina. Turusen maailma on Koli -vuoriston itäisessä seinämässä, johon taivaankansi rajoittuu Lähde? estäen näkemästä - aivan tarpeettomasti - kauemmas. Katso myös [ muokkaa] Tarja Turunen

mp3) Heikki Turunen Prosak-proosaklubilla, Kirjastokaista-video

  • Heikki turunen kivenpyörittäjän kylä l
  • Heikki turunen kivenpyörittäjän kylä the sun
  • Heikki turunen kivenpyörittäjän kylä the lord