Värttinäluun Alaosan Murtuma

Tiede­pääkirjoitus 2. 12. 2016 48/2016 vsk 71 s. 3061 Nina Lindfors LT, DI, dosentti, käsikirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ylilääkäri, opetus ja tutkimuslinjajohtaja HYKS, Tukielin- ja plastiikkakirurgia Värttinäluun alaosan murtuma on yläraajan yleisin murtuma ( 1 1 Larsen CF, Lauritsen J. Epidemiology of acute wrist trauma. Int J Epidemiol 1993;22:911–6. ). Eniten niitä esiintyy kasvuikäisillä pojilla ja vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla, ja yleensä murtuma syntyy ojennetun käden varaan kaatuessa. Yleisin on Collesin murtuma, johon voi liittyä sekä radiologisesti havaittavaa ns. lyhentymää, nivelpinnan kallistumaa sekä pirstaleisuutta. Monimuotoisuuden vuoksi vamman radiologinen tulkinta ja hoitolinjan valinta voi olla haastavaa. Murtumien diagnostiikassa käytetään yhä enemmän kartiokeilatietokonetomografiaa perinteisten röntgenkuvien lisäksi. Sen avulla pystytään tarkemmin havaitsemaan nivelpinnan murtumat ja murtumakappaleiden siirtymät, mistä on hyötyä erityisesti pirstaleisia murtumia arvioitaessa.

Rannemurtuma (värttinäluun alaosan murtuma)

Värttinäluun murtuma on yläraajan yleisin murtuma. Murtumia esiintyy kaikenikäisillä. Yleensä vamma tulee henkilön kaatuessa ojennetun käden varaan, mutta murtuma voi liittyä myös korkeaenergisiin vammoihin kuten liikennevammoihin. Värttinäluun murtumatyyppejä on monia erilaisia. Lapsilla esiintyy mm. pajunoksamurtumia ja kasvulevyn kautta kulkevia murtumia. Tyypillisessä murtumassa värttinäluun nivelpinta kääntyy ylöspäin. Korkeaenergisissä vammoissa tai iäkkäämmillä potilailla murtuma on usein pirstaleinen. Diagnostiikassa löytyviä tyypillisiä oireita ja löydöksiä ovat kipu, särky, turvotus ja ulkoinen virheasento. Lopullinen diagnoosi varmistuu röntgenkuvalla. Värttinäluun murtuman hoito Hiusviivamurtumat ja murtumat, joiden asento on alun perin hyvä tai erinomainen, voidaan hoitaa kipsaamalla, jolloin käsivarteen asetetaan kämmenselän puolelle kipsilasta, ja ranne pidetään 2-4 viikkoa ns. neutraaliasennossa. Jos murtuma on dislokoitunut eli siirtynyt, alkuvaiheen hoito on murtuman paikalleen asettaminen ja kipsaus käsivarren kämmenselän puolelle kipsilastalla.

Fyysisesti kevyeen työhön (toimistotyö yms. ) voi olla mahdollista palata jo 4–6 viikon kuluttua. Raskaampaan työhön, joka sisältää esimerkiksi nostelua tai kantamista, voidaan yleensä palata 2–3 kuukauden kuluttua vammasta. Jos toipuminen pitkittyy, työkyky arvioidaan hoitavan lääkärin ja työterveyshuollon yhteistyönä. Kuntoutus on olennainen osa rannemurtuman hoitoa Kuntoutuksella tähdätään siihen, että vammautuneeseen käteen jäisi mahdollisimman vähän toimintarajoituksia. Tavoitteena on mahdollisimman kivuton ranne, nivelten täysi liikkuvuus ja käden hyvä puristusvoima. Kuntoutus voidaan toteuttaa esimerkiksi omatoimisella ohjatulla kotiharjoittelulla lääkärin tai fysioterapeutin antamien ohjeiden mukaan. Fysioterapiaa joudutaan tehostamaan erityisesti silloin, jos kättä on jouduttu pitämään pitkään liikkumattomana, käsi on voimakkaasti turvonnut, murtuma on ollut hankala, kädessä on voimakasta kipua, sormet tai peukalo ovat jäykät tai potilas on jostakin syystä arka käyttämään kättään.

  • Kyynärluun ja värttinäluun alaosan murtuma
  • Ranne pois pinteestä | Hyvä Terveys
  • Moccamaster varaosat pori
  • Asunto Oy Itäinen Pitkäkatu 24 – Yritysfarmi
  • Värttinäluun alaosan murtuma lapsella
  • Mustan tikarin veljeskunta
  • A katsastus mänttä pdf
  • Ilmaisia elokuvia netissä ilman
  • Unohtuiko Apple ID Password? Miten Nollaa Apple ID ja Apple salasana
  • Lääkärilehti - Värttinäluun alaosan murtuman hoito on muuttunut – mutta miksi?
  • Weekend festival esiintyjät

Ammatillisena kuntoutuksena voivat tulla kyseeseen kuntoutustutkimus, työkokeilu ja uudelleenkoulutus. Ammatillinen kuntoutussuunnitelman laatii potilasta hoitava taho (työterveyshuolto, perusterveydenhuolto tai erikoissairaanhoito), ja sitä varten tarvitaan B- tai E-lausunto. Tekijät Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta kirjoittanut potilasversioista vastaava Kirsi Tarnanen. Sen ovat tarkistaneet Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, ortopedian ja traumatologian sekä käsikirurgian erikoislääkäri Nina Lindfors HUS Töölön sairaalasta, työryhmän kokoava kirjoittaja, käsikirurgian erikoislääkäri Toni Luokkala Keski-Suomen keskussairaalasta ja Käypä hoito -toimittaja, vs. ortopedian ja traumatologian professori, ylilääkäri Ville Mattila Tays:n TULES-vastuualueelta. Vastuun rajaus Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta.

  1. Petri karjalainen accountor hotel